Mitä eroa verenohennuslääkkeillä on?

Halusinpa tai en, verenohennuslääkitys jossakin muodossa on kuulunut elämääni viimeisen 12 vuoden ajan. Sinä aikana kokemusta eri variaatioista on ehtinyt kertyä jopa yllättävänkin paljon. Viimeisen puolen vuoden aikana tästä lääkeinfosta on ollut hyötyä myös useammalle läheiseilleni, joten sen jakamisesta olevan mahdollisestii hyötyä myös muillekin.

Itse olisin verenohennuslääkkeen vaihtopäätöstä tehdessä kaivannut nimenomaan kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä lääkärijargonian rinnalle ja siksi jaankin omia kokemuksiani. En ole terveydenhuollon ammattilainen ja nämä perustuvat omaan kokemukseeni. Kenenkään ei tulisi tehdä päätöstä lääkkeen vaihdosta tämän perusteella, mutta siitä voi olla hyötyä muille epätyypillisille antikoagulaatiohoitoa saaville.

Siitä miksi käytössäni on elinikäinen verenohennuslääke, voit lukea mm. täällä.

Marevan (varfariini)

Ehkä kaikkein tunnetuin ja vanhin lääke estämään veren hyytymistä. Ihan maailmanlaajuisestikin. Paljon parjattu lääke, joka alunperin on kehitetty rotanmyrkyksi. K-vitamiinilla on jotain tekemistä tämän tehon kanssa.

Kaikista testaamistani lääkkeistä Marevan on ollut tehokkain. Sen aikana nyrkin kokoiset mustelmat (INR:n ollessa hoitoalueella 2–3) olivat arkipäivää. Veri juoksi iloisesti ja pidemmässä käytössä hoitotason osasi jo niistä päätellä. Itselläni ei lääkkeestä ole pahaa sanottavaa, mutta INR-kontrolleissa (verikoe) juokseminen välillä jopa kolme kertaa viikossa oli raivostuttavaa. En kokenut ruoan tarkkailua ongelmallisena arjessa, mutta epätyypillisissä tilanteissa (kuten matkat, sairastumiset jne. se aiheutti ylimääräistä päänvaivaa).

Olen syönyt Marevania säännöllisesti arviolta viiden vuoden ajan ja epäsäännöllisesti veritulpan ehkäisyyn synnytysten jälkeen 6 kk per raskaus. Syy miksi tämä 1. sukupolven Kela-korvattava lääke vaihdettiin uudensukupolven vastaaviin oli, että aloin kesällä 2017 saada ympäri kehoa petekkiä (eli pieniä mustelmia). Mitään muuta selitystä tutkimuksista huolimatta niille ei löytynyt, kuin Marevan. Lääkkeen vaihdon myötä niitä ei myöskään ole enää tullut.

Plussat

• Edullinen (n. 5 € / kk Kela-korvauksen jälkeen)
• Pitkässä käytössä arvon pystyy hyvin arvioimaan itsekin
• Terveydenhuollon ammattilaisille tuttu lääke
• Nykyisin saatavilla myös kotimittareita (kerta kustannus n. 500 €), vaatii koulutuksessa käynnin
• K1-vitamiini toimii vastalääkkeenä
• Pieni tabletti, helppo annostella
• Otetaan kerran päivässä

Miinukset

• Teho voi vaihdella paljonkin, vaikka annos pysyy samana
• Ruoka (etenkin vihreät kasvikset) vaikuttavat tehoon
• Säännöllisesti syöminen on tärkeää, mielestäni arvoon vaikutti enemmän ruokarytmin säännöllisyys kuin varsinainen sisältö (oliko vihreää vai ei)
• Lähes kaikki markkinoilla olevat lääkkeet reagoivat joko Marevanin tehoa heikentävästi tai voimistavasti, eli aina piti pelata vähän rulettia sen suhteen onko haitat/riskit hyötyä suurempia vai eivät.
• Ei voi käyttää raskauden aikana

Klexane (pieni molekyylinen hepariini)

Kaikista käyttämistäni antikoagulaatiolääkkeistä Klexanea olen käyttänyt toiseksi pisimmän ajan, eli yhteensä noin 2 vuotta. Klexane on kaikkein nopea tehoisin verta ohentava lääke. Sairaalassakin tukosepäilyn aikana tämä ”napapiikki” annetaan ensimmäisenä ja siihen rinnalle ryhdytään rakentamaan pidempiaikainen muu ohentava lääkitys.

Ja kyllä, Klexane on pistettävä lääke. Sen voi pistää itse joko vatsanahkaan tai reiteen. Ei siis napaan, vaikka nimi niin viittaakiin. Kuulostaa hurjemmalta kuin on. Itse toimenpide on melko helppo ja jopa huomaamaton – itse olen tainnut pistää sekä junassa että ruokakaupan parkkipaikallakin 😀

Pari viikkoa näitä menee ihan helposti, mutta raskausaikana jossain kohtaa rupesi vähän ketuttamaan, kun ei mahasta löytynyt enää yhtään pistämätöntä kohtaa. ”Parhaimpaan aikaa” pistin kaksi piikkiä päivässä, eli yhden aamulla ja toisen illalla. Tästä raskausajan pistelystä kirjoittelen varmasti myöhemmin lisää.

Plussat

• Helppo annostella
• Nopea tehoinen
• Tehokas
• Sopii melko hyvin yhteen toisten lääkkeiden kanssa (ei rinnakkaisvaikutuksia)
• Tehon voi mitata verikokeilla, mutta ei vaadi säännöllistä seurantaa

Miinukset

• Kallis (yksi injektio maksoi v. 2012 n. 5 € / kpl, näitä saattoi mennä parikin päivässä. 10 kpl paketti maksaa nykyään 66 €, eli kuukauden lääkkeet maksoivat n. 200 €) Kela-korvausta ei saa kuin pidempiaikaiseen käyttöön muistaakseni.
• Pistäminen on pidemmän päälle inhaa (ja toisille mahdoton ajatus)

Plavix

Stentin (eli rautaverkko suonen sisällä) asentamisen jälkeen söin hylkimisenestolääkkeenä Plavixia vuoden ajan. Se estää myös tukoksien syntymistä estämällä trombosyyttien eli pienten verihiutasten kerääntymistä yhteen.

Lääkettä ei vissiinkään saisi käyttää yhdessä toisen hyytymiseen vaikuttavan lääkkeen kanssa, mutta itsellä oli samaan aikaan käytössä Marevan ilman suurempia komplikaatioita vuoden ajan. Näin jälkikäteen ajateltuna nykyisellä tiedolla en ehkä ottaisi tuollaista kompoa enää, ellei ole ihan pakko.

Plavix oli helppo, kerran päivässä yksi tabletti. En kerää tästä lääkkeistä plussia ja miinuksia, sillä se oli käytössä niin spesiifiin tarpeeseen 12 vuotta sitten. Ei tulisi kauhean relevanttia listaa. Sen muistan, että kallis oli tämäkin lääke (kuukaisi tasolla kymppejä) 😀

Pradaxa

Tablettimuotoinen uudensukupolven verenohennuslääke, joka on kai spesifisti flimmeristä (eteisvärinä) kärsiville sekä alaraajatukoksille herkillä ihmisillä. Ei vaadi verikokeellista seurantaa.

Oma Marevan lääkitykseni vaihdettiin aikanaan ensimmäisenä Plavixiin. Sain kolmen lääkkeen nimet, joista minun olisi pitänyt itse valita seuraava kokeiltava (tämä siis yksi syy tällä kirjoitukselle). Jotain eroja lääkäriltä osasin kysyä, mutta tokihan lääkkeiden sopivuus on yksilöllistä. Lääkäri suositteli Xareltoa, mutta koska se ei ole toiminut lähisukulaisellani, piti valita toinen vaihtoehto. Eliquis oli ehdotetuista lääkärin toinen suosikki, koska otetaan vain kerran päivässä. Päädyin kuitenkin Pradaxaan, koska se oli ainoa uudensukupolven antikoagulanteista, jolle on vastalääke. Itselle se tuntui sillä hetkellä tärkeältä, vaikka tähän mennessä en ole kertaakaan tällaiseen tilanteeseen joutunut.

Puolen vuoden käytön jälkeen mustelmien määrä alkoi ilman muita syitä lisääntyä ja siitä syystä lääke päätettiin vaihtaa toiseen, eli Eliquisiin.

Plussat

• Ainoa uudensukupolven lääke, johon löytyy vastalääke (joka tosin maksaa yli 2 000 € per annos)

Miinukset

• Pitää säilyttää alkuperäispakkauksessa (yksittäispakattu), avattuna teho saattaa nousta ei toivotusti. Siten vaikea ottaa esim. reissuun mukaan.
• Ei tabletti vaan sellainen pötkylä 😀 En tiedä miten tämän paremmin selittäisi. Sen vuoksi vähän isompi ja ainakin itsellä alkoi etoa se lääkkeen ottaminen muutaman kuukauden jälkeen. En tiedä miksi.
• Pitää ottaa 2 x päivässä, eli aamuin illoin. Taas lisää muistettavaa.

Eliquis

Uusin tuttavuus. Hänen kanssaan olemme onnellisesti kulkeneet nyt lähes vuoden verran. Ei mustelmaongelmaa, ei verikokeita ja riittävän pieni sekä mauton tabletti. Itse olen ollut tyytyväinen.

Plussat

• Helppo kuljettaa mukaan matkoille, voi laittaa dosettiin tai leikata läpipainopakkauksesta sopivan määrän.
• Tabletti on pieni ja mauton (ei samanlaista jälkimakua kuin Pradaxassa pidemmän päälle)
• Ei vaadi verikokeita
• En ole törmännyt moneenkaan lääkkeeseen, joka olisi aiheuttanut yhteisvaikutuksia (toki osassa on aina huomautus verenohennuslääkityksistä, ihan sama että mikä antikoagulantti).

Miinukset

• Otettava 2 kertaa päivässä, aamuin illoin.
• Hinta. Kuukauden annos maksaa n. 87 € ilman Kela-korvausta, korvauksen jälkeen 55 €. Lisäksi oikeus Kela-korvaukseen ei ole automaattista. Itse sain sen, koska Marevan ei ollut enää mahdollinen lääke.
• Ei vastalääkettä (joka kumoaisi vaikutuksen). Vastatoimenpiteenä lääkkeen pakkausselosteessa lukee verenvaihto, joka kuulostaa omaan korvaani melko radikaalilta toimenpiteeltä.

Siinä hyvin kevyt kattaus näiden lääkkeiden kokemuksiin. Ja korostan edelleen, kyse on vain henkilökohtaisista kokemuksista. Toivottavasti tästä on kuitenkin jotain hyötyä heille, jotka joutuvat pohtimaan oman tai läheisensä lääkkeen vaihtoa. Millaisia kokemuksia teillä on? Onko muut joutuneet vaihtamaan verenohennuslääkettä?